ARTTU LUONNETESTISSÄ

HANKASALMELLA 7.10.2007, Tuomareina: Katri Leikola ja Irene Puputti

Arvostelu:

Toimintakyky -15 (pieni)
Terävyys +1 (pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu +3 (kohttuullinen, hillitty)
Taisteluhalu +3 (suuri)
Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)
Temperamentti +3 (vilkas)
Kovuus +1 (hieman pehmeä)
Luoksepäästävyys +2a (luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen)
Laukauspelottomuus +++ (laukausvarma)

Pisteet: 137

-

TESTIN KULKU

Aluksi kävimme tervehtimässä toista tuomaria, kerroimme itsestämme sekä vastasimme kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin.

TAISTELUA KEPISTÄ

Kepistä Arttu pääsi taistelemaan itse tuomarin kanssa. Se oli aika jännittävää! Hienosti Arttu osasi kepistä taistella äristen ja muristen. Myös leikin lopettaminen sujui hyvin eikä kepit jäänyt mieltä vaivaamaan. Touhu oli Artulle varmasti mielekästä, kun kepit ovat muutenkin lähellä pienen koiran sydäntä.

KAUHEA KELKKA
Kelkka oli Artulle se kaikista pelottavin juttu. Aluksi Arttu odotteli lähestyvää kelkkaa jännittyneenä sitä kohden kurottuen. Haukkumaan Arttu rupesi, kun kelkka tuli hivenen lähemmäksi. Kelkan ollessa jo hyvin lähellä Arttu teki yhden pakopyrähdyksen. Kelkan ollessa aivan vieressä, Artun haukku jatkui edelleen kiivaana. Hennan mennessä kelkan luokse ja kyykistyessä sen viereen, Arttu uskalsi tulla hieman kaapimaan ja nyppimään kelkkahahmon pipoa ja hihoja. Kelkka oli kauhea, mutta viimein kun se hyväksyttiin, niin se oli ihan ok. Kelkan ohikävelyssä Arttu ei siitä juurikaan välittänyt.

HYÖKKÄÄVÄ TÄTI
Seuraavaksi Henna ja Arttu lähti kulkemaan erään rakennuksen ohi, jonka takaa hyökkäsi pelottava rosmo. Tähän hyökkääjään Arttu suhtautui haukkuen puolustamalla. Pelottava se oli! Hyökkääjä siinä aikansa heilui ja uhosi. Arttu poistui takavasemmalle vasta hyökkääjän tullessa aivan lähelle Hennaa. 

 
Seuraavaksi täti sitten nakkasi keppinsä pois, otti hupun päästään ja rupesi juttelemaan Artulle mukavia. Arttu jäi ex-hyökkääjän kanssa touhuamaan ja Henna poistui kauemmaksi. Arttu kävi lähinnä nopeasti moikkaamassa tätä ex-hyökkääjää ja teki sitten omia juttujaan. Ei sitä paljoa vieraat kiinnosta. Hetken kuluttua Henna kutsui Artun takaisin luokseen ja pissan kautta Arttu Hennan luokse palaili.

RÄPSÄHTÄVÄ SATEENVARJO
Seuraavaksi Henna ja Arttu lähtivät kiertämään yhtä rakennusta ja sen nurkalle tullessa...zädääääm! Sieltä räpsähti eteen avonainen sateenvarjo. Sateenvarjoon Arttu reagoi urahduksella ja pienellä pakoreaktiolla. Sitten Arttu vähän tsekkaili, että mikä juurikaan se oli. Toisella kierroksella saman rakennuksen ohi mennessä Arttu kulki vähäsen sivussa nurkan taakse kuikuillen, mutta tuli hienosti rakennuksen ohi.

KOLISEVA TYNNYRI
Heti sateenvarjotestin jälkeen rupesi Hennan ja Artun takaa kuulumaan kaameeta kolinaa johon Arttu jälleen reagoi pakoreagtiolla, mutta meni sen jälkeen välittömästi terhakkaana kaapimaan pysähtynyttä tynnyriä.

PIMEÄ HUONE
Henna hipsi pimeään huoneeseen Arttua kutsuvasti hihkien ja laittoi oven perässään kiinni. Hetken kuluttua myös Arttu pääsi huoneeseen. Arttu lähti kulkemaan huoneessa reippaasti häntä pystyssä, nuuskutteli ja tutki paikkoja. Arttu löysi toisen tuomareista ja aika kauan seisoi pakallaan tuomaria tuijottaen, mutta jatkoi sitten taas tutkimustaan. Tuomari kehotti Hennaa hieman niiskauttamaan ja yskähtämään. Arttu löysi Hennan nurkkauksen ja seisoi jonkin aikaa Hennan edessä tuijotellen. Lopulta Arttu rohkauistui hyppäämään korokkeelle ja tuli Hennan luokse. Hyvin meni.

HYÖKKÄÄJÄ
Seuraavaksi Arttu jätettiin yksin seinään kiinni Hennan hipsiessä nurkan taakse piiloon. Hyökkääjä tuli kauempaa kepillä kiviä räpsien. Arttu ei oikeastaan korvaansa hyökkääjälle lopsauttanut. Tujotteli vaan suuntaan johon Henna poistui. Myös hyökkääjän tullessa rapsuttelemaan Arttua, se vain lähinnä tuijotteli muualle, eikä pahemmin ex-hyökkääjää noteerannut. Vähän olisi saanut Arttu ärhäkämmin hyökkäykseen suhtautua ;).

PAUKUTTELUA
Luonnetestin lopuksi vielä testattiin Artun laukaisuvarmuus. Kumpaakaa laukausta Arttu ei noteerannut yhtään mitenkään. Taisi ajatella, että tuttu juttu.

 

-

TUOMARIN ARVOSTELUA OMIN SANOIN
Toimintakyky Artulla on hieman pieni. Kelkkaan tutustuminen kesti aika kauan ja pelotti aika paljon. Puolustushyökkäykseen lähti ihan reippaasti, mutta lopuksi kantti petti. Pimeä huone sujui hyvin ja Arttu liikkui ja tutkiskeli siellä ihan mukavasti.

Terävyys on pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Hyökkääjää kohtaan puolustava, mutta hyökkääjän lähestyessä siirtyi haukkumaan omistajan taakse. Yksin seinässä kiinni ollessaan ei noteerannyt hyökkääjää juurikaan.

Puolustushalu on Artulla kohtuullinen, hillitty. Sitä on ihan mukavasti. Puolustaa sekä itseään, että omistajaa hyökkääjää kohtaan. Puolustamisessa ehkä halua riittää, mutta rohkeus loppuu jossakin vaiheessa.

Taisteluhalu Arttulla on suuri. Taistelee hienosti kepistä, mutta osaa lopettaa sitten, kun on sen aika.

Hermorakenne on hieman rauhaton useiden testien jälkeen, mutta ei hermostumista ja stressaantumista havaittavissa.

Temperamenttinen luonne. Nopeasti mukana tilanteessa ja uhkiin reagoi haukkumalla. Tynnyrintestissä tynnyrin lähdessä liikkeelle reagoi pakenevasti, mutta menee heti rohkeasti katsomaan tynnyriä.

Kovuudeltaan Arttu on hieman pehmeä. Nopeasti puolustamassa, mutta hieman varovainen. Vähäsen tsekkaili sateenvarjotestissä, että josko se sieltä uudelleen räpsähtää nokan eteen. Kelkasta ei kamalasti välittänyt ohikävelyn aikana.

Luoksepäästävyydessä aavistuksen pidättyväinen. Tutustuu uuteen ihmiseen hienosti ja kiltisti, mutta nopeasti. Alkaa touhuilemaan sen jälkeen omiaan.

Laukausvarma. Arttu ei reagoinut kumpaankaan laukaukseen mitenkään.