Silmätarkastukseen jälkeen

Saatiin tänään silmätarkastuksessa sekä hyviä, että huonoja uutisia. Alkuun hyvät

Ulpun silmät oli kaiken kaikkiaan kunnossa.

Artun silmissä ei ollut mitään mm. linssiluksaatioon viittaavaa ja kaihipilkutkin oli entisellään.

Sitten ikävänä yllätyksenä tuli Artun molemmista silmistä löytyneet verkkokalvomuutokset jotka viittaavat PRA:han. Alla vielä tarkempi selostus siitä mikä PRA on. Jatkotoimenpiteenä eläinlääkäri suositteli ERG kokeita joilla verkkokalvot tutkitaan sähköisesti. Itseä tietenkin harmittaa eniten se mahdollisuus, että koira sokeutuu. Onneksi se tosin tapahtuu hitaasti jos tapahtuu.

-Henna

ELL Päivi Vanhapelto ja ELL Anu Lappalainen
PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA on löydetty yli 100 rodulla ja näistä ainakin 22:lla mutaatio on voitu paikallistaa. Se voi esiintyä millä tahansa rodulla. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. Silmäterä on laaja ja silmänpohjan lisääntynyt heijaste näkyy erityisen selvästi valon kohdistuessa laajentuneeseen mustuaiseen. PRA:han ei ole hoitoa, mutta tutussa ympäristössä sokeakin koira voi pärjätä erittäin hyvin. Kokeellisesti koirille on käytetty geeniterapiaa näköhermosolujen perinnöllisessä sairaudessa, jossa periyttävä geeni on tunnettu. Diagnoosi tehdään yleensä silmänpohjan oftalmoskooppisessa tutkimuksessa. Verkkokalvon sähköisessä tutkimuksessa (ERG) voidaan havaita muutoksia näköhermosoluissa jo ennen oftalmoskooppisessa tutkimuksessa nähtäviä selviä verkkokalvon rappeutumamuutoksia.

Ajatuksia ennen iltalenkkiä

Syysterkkuja

Koirilla on ollut taas menoa jos jonkinmoista tässä syksyn aikana. Ei mitään kummallsita, mutta kaikkea kivaa kuitenkin. Ulpunkin pakarat on loistavsti parantuneet.

Soinissa olivat muutama viikkoa sitten ja Ulpu oli päässyt jälleen urakalla hiirijahtiin. Myös karhunjäljet oli herttänyt suurta mielenkiintoa, mutta jopa pikkuinen karhu olis saattanut olla liian iso pala purtavaksi. Arttu taas oli samaisella reissulla kunnostautunut moottoriajoneuvojen parissa. Välillä oli tultu traktorikyydillä pihaan ja sitten välistä räksytetty mönkijälle niin kauan, että oli itse pästy "puikkoihin". Myös ruohonleikkuria ja bobcatin kauhaa oli kyyditykseen testailtu. Pojat on kyllä poikia.

Viimeviikolla käytiin Keuruulla Aatin tiluksia kouluamassa ja Arttu oli ihan intopiukkana, kun pääsi terrorisoimaan Minin ja Annikan sieniretkeä. Välillä tedettiin oksia perässä ja välillä kaiauduttiin Annikan kanssa maanalle. Ulpu taas viihtyi suht. hyvin Aatin seurassa teemalla "Aati kuriin ja nuhteeseen"

Viiime viikonloppuna oltiin koko porukalla Soinissa ja siellä koirat sai jälleen temmeltää ihan kunnolla. Isännän kotona on pihassa helppo pitää koiria irti, kun ei ole isoja teitä lähettyvillä. Ulpu onnistui riistämään minulta Tupperware-kulhon kannen, kun sen tiputin ja siitäkös riemu repesi. Kansi oli välittömästi reiitetty ja pääsi sitten virallisesti toimimaan koirien omana frisebeena. Loppujen lopuksi se päätyi perunapeltoon hurttien kaivauksille ja nyt siitä puuttuu jo paloja. Se siitä sitten :D

Alkuviikosta kielsin koiria eräänä iltana tulemasta sänkyyn, kun oltiin juuri vaihdettu petivaatteet. No Ulpu varsinkin odottaa aina sitä, että kaikki nukahtaa ja silloin sen tilaisuus koittaa. Aamuyöstä sitten heräsin, Ulpu kainalossa (jossa se ei todellakaan normisti nuku) ja Arttu tyynyn vieressä. Liekö suunnnitelleet koko jutun, kun vähän illalla komensin, että varsinkaan minun puolelle ei ole asiaa :)

Ulpulla on viimepäivinä ollut meneillään suuri lelujen joukkotuho. Neljä lelua on löytänyt tiensä pää siten, että vanut on tyhjennettty pitkin olkkarin mattoa. No eilen ostin pari uutta lelua. Saa nähdä miten kauan ne elää ;)

-Henna