Nappulat: ARTTU

Rotu: Parsonrussellinterrieri – FIN31502/04

Kennelnimi: Ulvomäen Ukkopekka

Kutsumanimi: Arttu

Syntynyt: 15.5.2004

Väri: Valkoinen - ruskea

Turkki: Karkeakarvainen (rough)

Säkä:

Paino: Noin 9,5 kg

Silmätarkastettu:

5/2005 - Ei HC-, PRA- tai RD-muutoksia

5/2007 - HC, mykiön muiden osien kaihi, lievä, aste 1, Ei PRA- tai RD-muutoksia.

1/2008 - HC, mykiön muiden osien kaihi, lievä, aste 1, Ei PRA- tai RD-muutoksia. Tarkastuksen tehnyt lääkäri epäili flättikaihiksi joka ei välttämättä vaikuttaisi jalostukssen.

10/2008 - Silmätutkimus SKL:n paneeli, Linssin etuosan saumalinjan katarakta: todettu, punktaatti katarakta: todettu.

1/2010 - Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia
9/2011 - Kortikaalinen katarakta: Todettu
PRA: epäilyttävä
10/2012 -
Kortikaalinen katarakta: Todettu
PRA: Epäilys poistettu

Polvitarkastettu: 17.5.2005 - 0/0

Isä: Ninacan Ärripurri 2000

Emä: Kylini Risque 2002

Kasvattaja: Riitta-Liisa Kylkilahti, Kennel Ulvomäen, Tampere

Omistajat: Henna ja Ismo Jousmäki, Jyväskylä

Muutti meille: 27.8.2005

Jälkeläisiä: Jälkeläisiä Artulla on kahden pentueen verran. Kennel Wilhellmiinan ja

Kennel After Barnakin nimiin.

Muuta: Arttua ei enää käytetä jalostukseen silmien tilanteen vuoksi.

Arttu muutti meille elokuussa 2005. Arttu joutui vaihtamaan kotia hänestä riippumattomista syistä ja oli meille muuttaessaan reilun vuoden ikäinen.

Perusluonteeltaan Arttu on reipas ja peloton koira. Arttu on aina valmis tekemään asioita täysillä, mutta se osaa myös rauhoittua ja käpertyä vaikkapa kainaloon kun on sen aika. Arttu on tottelevainen, mutta välillä pitää vielä viidennenkin kiellon jälkeen kokeilla josko sittenkin.. Ihmisiä kohtaan Arttu on ystävällinen ja sen kanssa on helppo tutustua. Topakoista tyttökoirista Arttu pitää kovasti, mutta uroksien kanssa menee herkästi sukset ristiin.

Arttu on helppo koulutettava ja se oppii hyvin nopeasti asioita jos motivointi on kohdallaan. Parhaimpana motivoijana toimii pääsääntöisesti lelut. Joskus tosin lelu on niiiiin paras, että hermot menee, kun sitä ei saa välittömästi tosikäyttöön. Artun kanssa on kiva harrastaa lajeja jotka ei kiihdytä sitä liikaa. Näistä esimerkkeinä mejä, haku ja valjakkohiihto. Agilityurakin meillä oli, mutta Artun kierrokset lähti hyvin herkästi käsistä joten totesin, että nämä nenätyöt taitaa olla enempi meidän juttu.

Artusta on kiva, että on paljon tekemistä ja sitähän tämä poika osaa itsekkin keksiä. Ulkona ollessa se viipottaa ja viuhtoo sinne jä tänne. Erityisen kivaa on ahdistaa oravat puuhun ja kaivaa mummulan sipulipenkit nurin. Arttu pitää kovasti erilaisista älynkäyttötehtävistä ja nenätöistä. Arttu osaa myös laajan valikoiman temppuja. Sen mielestä oikeastaan kaikenlainen tekeminen on mukavaa ja varsinkin silloin, kun saa olla oman väen mukana. Oikeastaan ainut epämiellyttävä aktiviteetti on uiminen, mutta rannalla möyriminen on sitäkin hauskempaa.